Pohjoinen valo

Pohjoinen päivänvalo ja sen merkitys asumisessa

Ihmisellä on luontainen tarve olla yhteydessä luontoon. Siksi suunnittelemme rakennuksia paitsi suojaamaan elämäämme säältä ja luonnonvoimilta, myös luomaan yhteyden niihin. Suosikkirakennusmateriaalimme on kotimainen puu: se tarjoaa sekä suojaa ja turvallisuutta että käsin kosketeltavan yhteyden ympäröivään luontoon. Muut suunnittelumme keskeiset elementit vahvistavat tätä yhteyttä luontoon: raikas ilma, miellyttävät näkymät ja riittävä päivänvalo.

Hyvinvointimme kannalta tärkeä päivänvalo

Riittävä päivänvalo on hyvinvointimme kannalta olennaista: se ohjaa sisäistä kelloamme ja säätelee verenpainetta, hormonitasapainoa, aineenvaihduntaa ja vitamiinien muodostumista. Päivänvalo kohottaa myös mielialaa ja parantaa kognitiivista suorituskykyä. Rakennuksissa, joissa on riittävästi päivänvaloa, voimme paremmin, olemme tuottavampia, terveempiä ja onnellisempia.

Pohjoisen valon erityislaatuisuus näkyy arkkitehtuurissa

Meillä pohjoisessa on erityinen suhde päivänvaloon. Uskomme usein, että sitä on joko liian vähän tai liikaa. Pohjoinen valo on monella tavalla ainutlaatuista. Koska aurinko ei edes kesällä nouse paljon yli noin 53 asteen korkeudelle horisontista, auringonvalon kulma rakennusten julkisivuihin ja sisätiloihin nähden edellyttää huolellista harkintaa aivan suunnitteluprosessin alusta lähtien. Siinä missä eteläisemmillä leveysasteilla vaakasuuntaiset pinnat muodostavat tärkeimmän suojan auringolta, täällä pohjoisessa juuri pystysuorat pinnat vastaanottavat enemmän suoraa aurinkoa – ja siten myös lämpöä ja valoa.

Auringon lämpö ja valo ovat pohjoisen talvessa niukkoja ja arvokkaita. Siksi toivotamme ne kaikin keinoin tervetulleiksi sisätiloihin suunnittelemalla korkeita lasiseiniä ja suuria aukotuksia etelän suuntaan. Passiivinen aurinkoenergia on ikiaikainen periaate, joka oikein toteutettuna toimii erityisen hyvin pohjoisen ilmaston kylmänä vuodenaikana, koska pohjoiseen ja etelään suuntautuvien julkisivujen välillä on suuria eroja.

Kesällä suora auringonvalo kuitenkin pääsee paistamaan syvälle rakennuksiin korkeiden, etelään, itään ja länteen suunnattujen lasijulkisivujen kautta. Tämä aiheuttaa myös meidän ilmastossamme nopeasti ylikuumenemista, mikä on terveyden, energian niukkuuden ja ilmaston lämpenemisen näkökulmasta kokonaisuutena ei-toivottu vaikutus. Päivänvaloon pätevät samat säännöt kuin kaikkeen luonnossa: tasapaino ja mukautuvuus ovat olennaisia.

Valon kulman lisäksi on tärkeää huomioida pinnat, joihin valo osuu. Noin puolet vuodesta lumi heijastaa ja hajottaa valoa hyvin samaan tapaan kuin vesi, ja sirottaa sitä paitsi seinille ja lattioille myös kattoihin. Tämä on otettava huomioon materiaalivalinnoissa: se, ovatko pinnat heijastavia, vaaleita vai tummia, vaikuttaa kaikki sisätilojen valon laatuun. Hajavalolla on erilaisia ominaisuuksia kuin suoralla auringonvalolla: se muodostaa vähemmän varjoja, vähentää häikäisyä ja heikentää värien tuntua sisätilassa.

Miten kaikki tämä voidaan toteuttaa käytännössä asuinrakennusta suunniteltaessa?

Lähtökohtana on fyysinen ympäristö, joka on meille aina suunnittelun tärkein inspiraation lähde ja lähtöpiste. Rakennuspaikan ominaisuudet määrittävät talon arkkitehtonisen kokonaisuuden – toisin sanoen talon muodon ja pohjaratkaisun. Missä on paras valo, mihin avautuvat parhaat näkymät, mikä on vallitseva tuulensuunta, liittyykö paikkaan yksityisyyden kannalta huomioitavia asioita ja miten kotiin saavutaan? Kaikki nämä tekijät vaikuttavat rakennuksen eri toimintojen sijoitteluun. Näin jokainen tila saa optimaalisen sijainnin, kulkuyhteydet, suojan, näkymät sekä päivänvalon määrän ja laadun.

Esimerkiksi tilat, joissa oleskelemme eniten, kuten olohuoneet ja keittiöt, sijoitetaan puolelle, jossa on parhaat näkymät sekä paras ja eläväisin valo. Se, mikä on paras valo, riippuu asukkaan elämäntavasta. Itse rakastan – kuten useimmat asiakkaistanikin – sitä, että auringonnousu pääsee suoraan ja syvälle keittiöön luoden kirkkaan ja iloisen tunnelman aamiaiselle. Tämä tarkoittaa korkeita lasijulkisivuja itään päin. Nautin myös auringonlaskusta olohuoneessa, jossa suuret aukot, kuten liukuovet, yhdistävät sisätilan ulkotilaan. Etelään ja länteen suuntautuminen on tällöin optimaalista. Markiisi tai katos liukuovien yläpuolella on välttämätön suoja sekä sateelta että liialliselta auringolta päivän kuumimpaan aikaan.

Päiväsaikaan kotona työskentely onnistuu parhaiten viileissä tiloissa, joissa valo on hillittyä ja helposti säädeltävissä. Tähän rakennuksen pohjoispuoli on optimaalinen: kauniin hillitty pohjoinen valo on tasainen ja rauhoittava. Nukkuminen onnistuu poikkeuksetta parhaiten huoneissa, jotka ovat hiljaisia ja pimeitä. Herääminen taas tuntuu luonnollisimmalta, kun auringonvalo siivilöityy verhojen läpi. Tämä tarkoittaa makuuhuoneille itäsuuntausta: viileitä iltoja ja valoisia aamuja. Näin ympyrä sulkeutuu: kaikilla asumisen toiminnoilla on optimaalinen ilmansuuntansa, ja tämä asettuu upean luontevasti kompassin eri suuntiin.

Luonnollinen ilmastonhallinta

Teknologian kehitys tekee runsaasta päivänvalosta nauttimisesta kaikissa tiloissa entistä helpompaa. Puusta voidaan nykyään rakentaa rakenteellisesti suuria lasipintoja sisältäviä rakennuksia. Lasi eristää nykyisin moninkertaisesti paremmin kuin vielä joitakin vuosia sitten, ja markkinoilla on yhä enemmän tuotteita, joilla voidaan säätää sisätiloihin pääsevän valon ja/tai lämmön määrää ja laatua. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi heijastavat sisä- tai ulkopuoliset kaihtimet, säädettävät lamellit ja luukut sekä ulokemaiset rakenteet, jotka vähentävät keskipäivän auringon pääsyä sisätiloihin estämättä kuitenkaan näkymiä.

Myös perinteiset päivänvalon säätelyn keinot ovat edelleen päteviä – ja entistäkin ajankohtaisempia aikana, jolloin arvomme suuntautuvat yhä enemmän arjen ympäristövaikutusten minimoimiseen. Omasta näkökulmastani lehtipuiden merkitystä talon ympärillä aliarvioidaan valtavasti. Erityisesti meidän ilmastossamme lehvästö antaa kesällä luonnollisen suojan auringolta, ja pimeämpinä vuodenaikoina valo suodattuu paljaiden oksien läpi syvälle sisätiloihin. Jälleen kerran luonto on järjestänyt tämän puolestamme.

Suunnittelussa on tärkeää huomioida kuitenkin myös yksityisyys: enemmän ei ole aina parempi.

Lehtipuut ja teknologia eivät kuitenkaan ratkaise kaikkea. Ne voivat kesällä peittää ei-toivottuja näkymiä molempiin suuntiin, mutta talvella näkymät avautuvat joka tapauksessa. Kun asumisen tiiviys lisääntyy jopa harvaan asutussa Suomessa, yksityisyys on usein otettava huomioon. Siksi en voi useimpien rakennusten kohdalla korostaa liikaa sitä, kuinka tärkeää on sijoittaa ja suunnata harkitusti ne suuret lasipinnat, jotka parantavat elämänlaatuamme niin merkittävästi. Jo muutaman asteen kierto rakennuksessa, julkisivussa tai jopa pelkässä ikkunassa voi muuttaa ratkaisevasti sitä, miten me – tai naapurimme – koemme valoisat ja iloiset tilamme. Ja joskus se tarkoittaa myös ikkunoiden koon pienentämistä. Käytännössä tarvitsemme kuitenkin myös jonkin verran seinäpintaa esimerkiksi säilytykseen, kalusteille tai siihen suojaavaan tunteeseen, jonka massiivinen puupinta meille luonnostaan antaa.

Lopuksi

Kun fyysinen ympäristö toimii suunnittelun lähtökohtana ja luonnon tasapainon ja säädeltävyyden periaatteet pidetään aina mielessä, varmistamme, että jokainen suunnittelemamme rakennus hyödyntää ympäristönsä parhaalla mahdollisella tavalla. Oikein ja huolellisesti käytettyinä lasi ja päivänvalo rakennuksissa, joissa elämme, parantavat epäilemättä tapaamme kokea oma elämämme ja ympäröivä maailma.

Helga Traksel, M.Arch/SAFA